Olin tet-harjoittelussa Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistyksen löytöeläintalossa. Valitsin kyseisen paikan, koska olen aina pitänyt eläimistä ja omaan myös kokemusta niistä.
Työtehtävät olivat monipuolisia. Niihin kuului paljon erilaista siivoamista, mutta myös eläinten ruokkimista, tiskaamista, koirien käyttöä ulkona, kilpikonnien akvaarioiden puhdistamista ja niin edelleen. Eläinalan opiskelijat myös huolehtivat sairaista eläimistä ja antoivat matolääkkeitä.
Työyhteisö oli vaihteleva, koska lähestulkoon kaikki työntekijät olivat siellä harjoittelijoina tai vapaaehtoistyöntekijöinä. Viikon aikana yksi työntekijä ehti lähteä ja yksi uusi tulla. Monet olivat eläinalan opiskelijoita, mutta siellä oli myös yksi toinen tettiläinen lisäkseni. Pääsääntöisesti kaikki olivat ihan mukavia. Toinen tet-harjoittelija oli lievästi kehitysvammainen, joten häntä piti auttaa ja ohjeistaa joissakin tehtävissä hieman enemmän.
Työajat olivat jokapäivä klo 8.00-14.00. Aamuisin siellä oli minulle huomattavasti enemmän tekemistä, koska esimerkiksi kissojen huoneet piti siivota ennen vierailjoiden tuloa. Vierailuajat alkoivat klo 13.00. Viimeisenä tuntina joko hoidin kilpikonnia, tiskasin tai pyörin toimettomana ympäriinsä ja yritin näyttää työteliäältä.
Työssä parasta olivat jotkin oikein kivat kissat, jotka tulivat pyörimään jaloissa aina kun astui huoneeseen. Kilpikonnien ”ulkoilutus” suljetussa huoneessa oli myös ihan hauskaa, vaikka toinen kilpikonna yrittikin nylkyttää kenkääni.
Työhön liittyi paljon siivoamista. Itse yleisesti ottaen pidän siivoamisesta, mutta pakko myöntää, että 30 kissanvessan siivoaminen vaatii jo luonteenlujuutta. Inhosin myös uusien siivousrättien leikkaamista, koska vihaan saksilla leikkaamista, olen siinä äärimmäisen hidas ja siellä oli vain oikean käden saksia, joten leikkaaminen sattui hieman käsiin.
Suosittelen paikkaa kaikille, jotka ovat kiinostuneita eläinalasta tai pitävät eläimistä. Myös siitä, että ei kavahda kakkaa on huomattavasti hyötyä.